27/02/2026
Hyvä toimitus,
Luin pääkirjoituksenne Iranista syvällä järkytyksellä ja suuttumuksella. Katson, että teillä ei ole moraalista oikeutta kyseenalaistaa Reza Pahlavin sopivuutta, kun sama Eurooppa aikoinaan suhtautui myötämielisesti Ruhollah Khomeiniin ja loi edellytyksiä hänen nousulleen valtaan. Tuo historiallinen virhearvio maksoi iranilaisille sukupolvien vapauden, turvallisuuden ja ihmisarvon.
Kun kirjoitatte, ettei Pahlavi olisi “sopiva” tai että hän ei vastannut riittävästi kysymyksiin rahoituksestaan, sivuutatte samalla sen tosiasian, että miljoonat iranilaiset ovat ilmaisseet kantansa verellään. Iranin kaupunkien seinille on kirjoitettu iskulauseita monarkian puolesta ja nykyhallintoa vastaan. Tämä ei ole median luoma ilmiö, vaan kansan epätoivon ja toivon huuto.
Kysynkin: kuinka monia Iranin ulkopuolella toimivia iranilaisia aktivisteja olette haastatelleet ennen johtopäätöksiänne? Meitä on myös Suomessa – ihmisiä, jotka olemme vuosia tehneet työtä demokratian puolesta. Keiden ääni artikkelissanne todella kuuluu?
On myös huolestuttavaa, että Iranin hallinnon rikokset mainitaan, m***a niiden moraalista ja poliittista vastuuta ei käsitellä samalla painolla kuin opposition puutteita. Miksi länsimaisessa keskustelussa vaaditaan opposition edustajilta täydellisyyttä, m***a suhtaudutaan varovaisemmin järjestelmälliseen väkivaltaan ja terroriin?
Toivon teiltä tasapuolisuutta, avoimuutta ja halua kuulla laajemmin iranilaisten ääntä – ei vain analyytikoita ja poliittisia kommentaattoreita, vaan niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet maansa diktatuurille.
Me iranilaiset olemme väsyneitä siihen, että tulevaisuudestamme keskustellaan ilman meitä.
Odotan vastaustanne.
Ystävällisin terveisin,
Parvin Shokri
Helsinki